Ilmalämpöpumppu on fiksu valinta lämmitykseen ja viilennykseen. Se tekee asumisesta mukavampaa ja voi säästää huomattavasti energiakuluissa. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että laitteen käytön sivutuotteena syntyy päivittäin litratolkulla vettä. Jos kondenssivesiä ei ohjata oikein, seurauksena voi olla jäätymistä, vesivahinkoja tai ikäviä yllätyksiä rakenteissa.
Tämä artikkeli kertoo, mitä jokaisen ilmalämpöpumpun omistajan tulisi tietää kondenssivedestä. Miten se syntyy, miten se poistetaan turvallisesti ja millä tavoin vältät yleisimmät ongelmat kotona tai taloyhtiössä.
Ruikkiiko ilmalämpöpumppusi kondenssivedet minne sattuu?
👉 Varaa ilmalämpöpumpun huoltokäynti täältä.
Miksi ilmalämpöpumppu tuottaa kondenssivettä?
Kondenssivesi syntyy, kun lämmin ja kostea ilma kohtaa kylmän pinnan. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi, koska kylmä pinta ei pysty sitomaan kosteutta samalla tavalla kuin lämmin ilma. Tätä luonnollista ilmiötä tapahtuu joka kerta, kun ilman lämpötila laskee sen kastepisteen alapuolelle.
Ilmalämpöpumpun jäähdytyskäytössä tämä tapahtuu sisäyksikössä. Kun huoneilmaa viilennetään, laitteen kylmä lämmönvaihdin kerää ilmasta kosteutta, joka tiivistyy sen pintaan. Tämä vesi kerääntyy laitteen sisälle ja ohjataan kondenssivesiputken kautta ulos.
Kondenssiveden määrä riippuu monista tekijöistä: huoneilman kosteudesta, lämpötilasta, laitteen tehosta ja käyttöajasta. Kosteina kesäpäivinä kondenssivettä voi syntyä useita litroja päivässä. Jos ilman suhteellinen kosteus on yli 60 prosenttia ja jäähdytystä käytetään useita tunteja, veden määrä voi yllättää.
Toisaalta kuivina päivinä, tai jos ilmalämpöpumppu toimii vain kevyellä teholla, kondenssivettä voi syntyä hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Kondenssiveden syntyminen on siis täysin normaalia, ja sen määrä vaihtelee käyttötilanteen mukaan.
Kondenssivesi ei ole haitallista itsessään, mutta jos se ei pääse poistumaan hallitusti, se voi aiheuttaa jopa vesivahinkoja.
Mihin kondenssivesi johdetaan?
Kondenssiveden poistaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan painovoimaisella putkella, joka johtaa veden esimerkiksi maahan, viemäriin tai sadevesijärjestelmään. Tärkeää on varmistaa jo asennusvaiheessa, että poistoputki on riittävän jyrkässä kallistuksessa, jotta vesi virtaa esteettä. Jos vesi seisoo putkessa, syntyy tukosriski.
Kaikissa kohteissa painovoimainen poisto ei kuitenkaan ole mahdollinen. Esimerkiksi kellaritiloissa tai silloin kun ulkoyksikkö sijaitsee rakennuksen sisäpihalla, voidaan tarvita kondenssivesipumppu.
Vesi voidaan ohjata suoraan sadevesijärjestelmään tai rakennuksen viemäriin, mikäli rakenne sen sallii. Tällöin tulee varmistaa, että liitännät ovat tiiviitä ja suunniteltu pysyvään käyttöön. Jos vesi johdetaan avonaiselle pinnalle, kuten soralle tai nurmikolle, on syytä tarkistaa että se ei valu perustuksiin tai kulkureiteille.
Yleisimmät ongelmat
Yksi yleisimmistä ongelmista on tukkeutunut poistoputki. Ajan mittaan putkeen voi kertyä pölyä, roskia, hyönteisiä tai muuta sinne kuulumatonta, joka estää veden virtaamisen.
Erityisesti ulkona kulkevat putket ovat alttiita tukoksille, ellei niitä suojata kunnolla. Jos vesi ei pääse poistumaan, se voi valua takaisin laitteeseen tai valua hallitsemattomasti sisätiloihin.
Jos kondenssivesiputki ei ole kunnolla kiinni, siinä ei ole riittävää kaltevuutta, tai jos se jäätyy talvella, vesi saattaa löytää tiensä lattialle tai rakenteisiin. Tämä voi aiheuttaa vaurioita niin pinnoille kuin talotekniikallekin.
Varsinkin sisäyksikön vuodot ovat hämmentäviä, sillä laite näyttää toimivan normaalisti, kunnes kosteus näkyy seinässä tai parketissa.
Säännöllinen huolto ja tarkastus pitää järjestelmän toimintakunnossa
Kondenssiveden poistaminen ei ole pelkästään asennuskysymys. Järjestelmä tarvitsee myös säännöllistä huoltoa, jotta se toimii moitteetta vuodesta toiseen. Yleisin syy ongelmiin ei ole itse laite, vaan huoltamaton poistoputki tai huomaamatta jäänyt tukos.
Kondenssivesiputki tulisi tarkastaa pari kertaa vuodessa, mieluiten aina ennen jäähdytyskautta keväällä ja uudelleen ennen lämmityskauden alkua syksyllä. Tarkastuksessa varmistetaan, että putki ei ole tukossa, kallistus on edelleen kunnossa ja että mahdollinen lämmityskaapeli toimii. Jos kondenssivesipumppu on käytössä, sen toiminta kannattaa testata samalla.
Putken voi useimmiten puhdistaa itse. Kevyt huuhtelu vedellä tai paineilmalla riittää. Jos tukoksia esiintyy toistuvasti tai järjestelmä vaikuttaa tehottomalta, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.
Kondenssivesi kerrostalossa – Erityiset huomioitavat seikat
Kerrostaloasennuksissa ilmalämpöpumpun kondenssiveden hallinta vaatii erityistä tarkkuutta. Parvekkeet, julkisivut ja yhteiset tilat asettavat reunaehtoja, joita ei voi sivuuttaa.
Jos kondenssivesiä johdetaan huolimattomasti parvekkeen reunalta alas, se voi aiheuttaa häiriöitä alakerran asukkaalle tai tahrata julkisivua.
Pienikin virhe asennuksessa voi johtaa kosteusvaurioihin – tai ainakin naapurisovun rakoiluun.
Parvekkeella veden poistoon voidaan hyödyntää olemassa olevaa vedenpoistojärjestelmää, jos sellainen on. Vaihtoehtoisesti voidaan asentaa erillinen ulosheittoputki, joka ohjaa veden hallitusti alas. Tärkeintä on varmistaa, että vesi ei valu omavaltaisesti mihinkään rakenteeseen tai vapaasti ulos ilman selkeää kohdetta.
Rakenteisiin tehtävät muutokset, kuten liitäntä talon viemäriin tai sadevesijärjestelmään, vaativat lähes poikkeuksetta taloyhtiön luvan. Suurempia muutostöitä ei saa toteuttaa omin päin.
Kerrostaloissa kyse ei ole vain teknisestä ratkaisusta, vaan myös yhteisöllisestä vastuusta. Oikein toteutettu vedenpoisto estää vahinkoja ja ylläpitää hyviä välejä naapurustossa. Huolimattomuus taas voi johtaa kalliisiin korjauksiin tai erimielisyyksiin, joita olisi ollut helppo välttää ennakoivalla suunnittelulla.
Miten talvi muuttaa tilannetta? – Jäätyminen ja sulatusvesi
Kun lämpötila painuu pakkasen puolelle, ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö siirtyy ajoittain sulatusjaksolle. Tällöin se sulattaa kertyneen jään pois, ja vesi valuu laitteen alapuolelle. Jos tätä vettä ei johdeta pois hallitusti, se voi jäätyä maahan tai rakenteisiin ja aiheuttaa liukastumisvaaroja, laiterikkoja tai kosteusvaurioita.
Yksi yleisimmistä ongelmista on jäätynyt poistoputki. Kun vesi ei pääse virtaamaan pois, se kerääntyy putkeen ja jäätyy. Lopulta sulamisvesi saattaa valua takaisinpäin laitteeseen tai puskea ulos hallitsemattomasti. Tämän estämiseksi poistoputki tulisi eristää kunnolla tai varustaa lämmityskaapelilla.
Myös veden ohjaus maahan voi olla talvella ongelmallista. Haihdutusratkaisut, jotka kesällä toimivat moitteetta, eivät toimi pakkasella. Vesi jäätyy pinnalle ja muodostaa liukkaita kohtia tai jääpatoja, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa ympäristölle tai itse laitteelle. Sulatusvesi kannattaa siksi ohjata joko viemäriin tai sellaiseen kohtaan, jossa jäätyminen ei ole riski.
Yhteenveto
Kondenssivesi syntyy aina, kun ilmalämpöpumppu viilentää kosteaa ilmaa. Se ei ole vika, vaan luonnollinen osa laitteen toimintaa. Mutta jos vettä ei poisteta hallitusti, se voi aiheuttaa tukoksia, jäätymisiä ja jopa rakenteellisia vahinkoja.
Jotta järjestelmä toimisi luotettavasti, kondenssivesi täytyy ohjata pois oikein – olipa kyseessä omakotitalon ulkoseinä tai kerrostalon parveke. Poistoputken kallistus, mahdollinen pumppu, eristys ja säännöllinen tarkastus ovat kaikki osa tätä kokonaisuutta.
Ongelmien ennaltaehkäisy on helppoa, kun tietää mitä tarkkailla. Pienellä vaivalla voi säästyä isoilta kustannuksilta ja harmilta.
Jos et ole varma, mihin oman ilmalämpöpumppusi kondenssivesi päätyy, nyt on hyvä hetki tarkistaa asia. Yksi vilkaisu voi estää lammikon lattialla tai jääkuution parvekkeella.