Kumpi on parempi: maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu?
Erilaisten energiatehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen myynti on kiihtynyt Suomessa viime vuosien aikana hurjaa vauhtia, eikä syyttä: öljyn, kaasun, sähkön sekä jopa kaukolämmön kustannukset ovat nousseet jyrkästi, jonka vuoksi modernien lämmitysmuotojen kannattavuus on parantunut kohisten.
Kannattaako sinun valita omaan talouteesi maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu? Kuinka pitkäikäisiä lämpöpumput ovat? Millaisia säästöjä ne tarjoavat? Tässä artikkelissa vertailemme tarkemmin näiden kahden suositun lämmitysjärjestelmän eroja.
Maalämpöpumppu – miten se toimii?
Maalämpöpumpun toiminta tiivistettynä:
· Maalämpöpumpun lämmönkeruujärjestelmä nostaa lämpöenergiaa kalliopohjasta ja siirtää sen maan pinnalla sijaitsevaan höyrystimeen
· Lämpö siirretään pumpun kylmäaineeseen, muuttaen sen kaasuksi
· Kaasu paineistetaan, ja se kuumenee jopa yli 100-asteiseksi
· Lämpöenergia ohjataan kiinteistön lämmitys-, ja käyttövesijärjestelmään vesikierron välityksellä
Pumppu kerää maaperästä lämpöä lämmönkeruujärjestelmän avulla. Lämpö siirretään maalämpöjärjestelmän höyrystimeen, jossa kerätty energia kulutetaan kylmäaineen lämmittämiseen.
Lämmetessään kylmäaine alkaa kiehua, ja se muuttuu kaasuksi. Lämmitetty kaasu paineistetaan kompressorin avulla, joka kuumentaa kaasun järjestelmästä ja olosuhteista riippuen jopa yli 100-asteiseksi. Paineistettu kuuma kaasu ohjataan lauhduttimeen, jossa sen lämpöenergia siirretään talon lämmitysjärjestelmään.
Maalämpöpumppu vaatii toimiakseen lämmönkeruuputkiston
Lämpöä voidaan kerätä joko pintamaahan asennettavalla vaakaputkistolla, tai syvälle maaperään asennettavalla porakaivoputkistolla.
Porakaivon syvyys tai vaakaputkiston pituus mitoitetaan kohteen vaatiman energiantarpeen mukaan. Jos maalämpö korvaa olemassa olevan lämmitysratkaisun, voidaan mitoittamiseen käyttää toteutuneita kulutustietoja. Uudiskohteissa käytetään ammattilaisen laatimia laskelmia siitä, mikä lämpöpumpun tyyppi sekä porakaivon syvyys soveltuu parhaiten vastaamaan kohteen energiantarpeita.
Lämpökaivon poraustöitä varten haetaan aina toimenpidelupa, sillä lämpökaivoa ei voida porata kaikille maa-alueille. Lämpökaivon poraamisen estäviä tekijöitä voivat olla mm. kohteen sijaitseminen pohjavesialueella tai tontin rajallinen koko, joka estää keruuputkien asentamisen.
Tutustu maalämpöön tarkemmin ja pyydä tarjous
Millaiseen kohteeseen maalämpöpumppu sopii?
Maalämpöpumppu sopii kohteisiin, joiden maaperä mahdollistaa lämpökaivon poraamisen sekä vaaditun lämmönkeruulaitteiston asentamisen. Kohteessa on myös oltava vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jotta lämpö voidaan siirtää maalämpöjärjestelmästä talon lämmitysjärjestelmään.
Maalämpöpumpun asentaminen vaatii:
· Riittävän tonttitilan lämmönkeruulaitteiston asentamiseen
· Kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnan myöntämän toimenpideluvan
· Kohde ei saa lähtökohtaisesti sijaita liian lähellä pohjavesialueita
· Maaperässä ei saa olla rakenteita, jotka vaurioituisivat lämpökaivoa porattaessa
· Maaperän tulee olla soveltuva lämpökaivon poraamista varten
Porauksen voi estää yllä mainittujen seikkojen lisäksi myös mm. toisen porakaivon liian läheinen sijainti tai asemakaavan esteet. Helpoiten selvität oman tonttisi soveltuvuuden maalämpöpumpun asentamiselle ottamalla yhteyttä asiantuntijaan.
Maalämpöpumppu soveltuu taloyhtiöihin, liikehuoneistoihin sekä omakotitalokohteisiin, joissa yllä mainitut ehdot täyttyvät.
Maalämpöpumpun käyttöikä ja energiasäästöt
Maalämpöpumppu säästää energiaa jopa 70-80% verrattuna öljy-, tai sähkölämmitykseen. Hankinnan takaisinmaksuaika on yleensä kohteesta riippuen n. 6–10 vuotta.
Se on myös toimintavarma ja verrattain vaivaton lämmitysjärjestelmä. Se ei vaadi juurikaan huoltoa, ja automatiikka ilmoittaa yleensä mahdollisista vikatilanteista.
Maalämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta, ja kaivon käyttöikä on yli 50 vuotta.
Miten maalämpöpumpun hankinta etenee?
Maalämpöpumpun asennus alkaa aina kohteen huolellisella kartoituksella. Kartoituksen aikana selvitetään mm. kohteen soveltuvuus maalämpöpumpun asentamiselle sekä kohteen vaatimaa energiantarvetta.
Kartoituksen jälkeen asiantuntijamme suunnittelee ratkaisun, joka on järkevä mahdollisten aikaisempien energiaratkaisujen ja kustannustehokkuuden kannalta. Kartoitamme ja toteutamme kokonaisuuden huolellisesti ja ammattiylpeydellä.
Hankintaprosessin etenemiseen ja sen nopeuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten mahdollinen vanhan lämmitysjärjestelmän purkaminen sekä porausluvan hakuprosessi.
Huolellisen kartoituksen sekä lupaprosessin käsittelyn jälkeen aloitetaan varsinaisen laitteiston asennukset, jotka valmistuvat yleensä 2–3 päivässä.
Ilma-vesilämpöpumppu – miten se toimii?
Ilma-vesilämpöpumppu toimii pitkälti samalla periaatteella kuin maalämpöpumppu, mutta se kerää kylmäaineen lämmittämiseen tarvittavan energian maaperän sijaan ilmasta.
Ilma-vesilämpöpumpun toiminta tiivistettynä:
· Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kerää energiaa ulkoilmasta ja lämmittää sillä kylmäaineen
· Lämpö siirretään pumpun kylmäaineeseen, muuttaen sen kaasuksi
· Kaasu paineistetaan, ja se kuumenee jopa yli 100-asteiseksi
· Lämpöenergia ohjataan kiinteistön lämmitys-, ja käyttövesijärjestelmään vesikierron välityksellä
Ilma-vesilämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköstä. Ulkoyksikkö kerää ulkoilman lämpöenergiaa ja siirtää sen kylmäaineen välityksellä höyrystimeen. Lämmetessään kylmäaine muuttuu kaasuksi, jonka jälkeen se lämmitetään paineistamalla, aivan kuten maalämpöpumpussa.
Paineistamisen jälkeen lämpöenergia siirretään vesikierron välityksellä sisäyksikköön, josta se ohjataan talon lämmitys- ja käyttövesijärjestelmiin.
Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu Suomessa ympäri vuoden?
Ilma-vesilämpöpumppu saavuttaa parhaan hyötysuhteen lämpötilan ollessa n. +10 – -10 astetta. Ilma-vesilämpöpumpun lämmitysteho suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan pienenee lämpötilan laskiessa, ja ne toimivat parhaiten, kun pakkasta on alle 15 astetta. Lämmitysteho voi mallin mukaan hiipua jopa nollaan lämpötilan laskiessa n. 20 pakkasasteeseen.
Parhaat pumput voivat kuitenkin tuottaa lämmityskäyttöön vaaditun määrän energiaa jopa 28 pakkasasteessa.
Vesi-ilmalämpöpumppu vaatiikin aina tuekseen varajärjestelmän, jolla kiinteistöä voidaan lämmittää myös kylmimpinä pakkaspäivinä. Varajärjestelmänä käytetään usein vanhaa lämmitysjärjestelmää, kuten öljy- tai kaasulämmitystä, jolloin vanha järjestelmä kytketään päälle ainoastaan silloin, kun vesi-ilmalämpöpumppu ei kykene tuottamaan kiinteistön lämmittämiseen vaadittavaa lämpöenergiaa.
Kuinka paljon sähköä vesi-ilmalämpöpumppu kuluttaa?
Vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutus riippuu laitteen mallista, tehosta ja hyötysuhteesta. Myös laitteen käyttötarkoitus vaikuttaa pumpun sähkönkulutukseen, sillä pumppua voi käyttää sekä lämmittämiseen että viilentämiseen.
Kodin viilentämiseen kuluu merkittävästi vähemmän energiaa kuin lämmittämiseen, sillä kuumillakin kesähelteillä sisäilmaa viilennetään korkeintaan muutamia asteita – esimerkiksi 27 asteesta 22 asteeseen.
Talvella ulkoilman ja sisäilman lämpötilaero on huomattavasti suurempi. Ulkona pakkasta voi olla vaikkapa 20 astetta, mutta sisäilma pitäisi pitää edelleen samassa 22 asteen lämpötilassa. Lämpötilaero on tässä tilanteessa jo hiukan yli 40 celsiusastetta, jonka vuoksi lämpöpumppu joutuu työskentelemään merkittävästi kovemmin saavuttaakseen toivotun sisälämpötilan.
Lähtökohtaisesti vesi-ilmalämpöpumppu säästää vuosittain energiaa 3000–8000 kWh riippuen mm. kohteen koosta ja edeltävän lämmitysjärjestelmän energiatehokkuudesta.
Ilma-vesilämpöpumpun käyttöikä ja energiasäästöt
Parhaat laitteet yltävät tänä päivänä miltei samaan energiansäästöpotentiaaliin kuin maalämpöjärjestelmät. Ilma-vesilämpöpumpun energiansäästöpotentiaali verrattuna öljy-, tai sähkölämmitykseen on n. 50–70%.
Hankinnan takaisinmaksuaika on yleensä kohteesta riippuen n. 5–8 vuotta.
Ilmavesilämpöpumppujen hyötysuhde (COP & SCOP-merkinnät)
Ilmavesilämpöpumpun valinnassa on hyvä ottaa huomioon pumpun hyötysuhde. Hyötysuhde merkitään laitteen tietoihin COP- tai SCOP-merkinnällä, ja ne kertovat kuinka paljon energiaa laite kuluttaa verrattuna sen tuottamaan lämmitysenergiaan.
Valmistajan ilmoittama hyötysuhdeluku mitataan yleensä standardin mukaan. Vakiintuneen ja kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaan laitteiden hyötysuhde mitataan +7c° lämpötilassa, joka mahdollistaa laitteiden vertailun keskenään.
Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde vaihtelee kuitenkin huomattavasti mm. ulkoilman lämpötilan mukaan, ja pumpun hyötysuhde on todennäköisesti talvipakkasilla huomattavasti valmistajan ilmoittamaa lukemaa heikompi.
Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että ilma-vesilämpöpumppu tuottaa keskimäärin 2–5 kWh lämmitysenergiaa yhtä kulutettua kilowattituntia kohden.
Kumpi sitten kannattaa valita – maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu?
Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat lukuisat tekijät, ja paras vaihtoehto juuri sinun kohteeseesi selviää helpoiten ottamalla yhteyttä ammattilaiseen. Lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto on se, kumpi mahdollistaa lyhyemmän takaisinmaksuajan.
Kokosimme loppuun vielä kuitenkin maalämpö-, ja ilma-vesilämpöjärjestelmien tärkeimmät erot helpottamaan vertailua:
· Maalämpöpumppu on energiatehokkaampi, mutta usein hankintakustannuksiltaan kalliimpi
· Maalämpöpumppu on aina kohteen päälämmitysjärjestelmä, ilma-vesilämpöpumppu voi puolestaan vaatia tuekseen varajärjestelmän kovia pakkaspäiviä varten
· Kumpaankin järjestelmään vaihto onnistuu mistä tahansa lämmitysmuodosta – lämmitysmuodon vaihtaminen voi kuitenkin vaatia lämpöverkkoremonttia, jos kohteessa ei ole olemassa olevaa vesikiertoista lämmitysjärjestelmää
· Kummatkin järjestelmät säästävät merkittävästi energiaa öljy-, tai sähkölämmitykseen verrattuna
Yhteenvetona voidaan todeta, että kumpaan tahansa järjestelmään vaihtaminen on energiatehokas ja huomattavia säästöjä tarjoava ratkaisu. Lämpöpumppua hankkiessa on hyvä pitää myös mielessä, että se on äärimmäisen arvokas hankinta kiinteistön mahdollisille ostajaehdokkaille tulevaisuudessa.
Energiatehokas lämmitysjärjestelmä nostaakin usein kiinteistön arvoa huomattavasti verrattuna kohteisiin, joissa on käyttökustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi järjestelmä kuten öljy-, tai sähkölämmitys.
Pohditko vanhan lämmitysjärjestelmäsi vaihtamista uuteen? Älä jää kysymystesi kanssa yksin, vaan ota meihin rohkeasti yhteyttä! Etsimme aina oikein mitoitetun ja toimivaksi todistetun ratkaisun sinun ja kotisi tarpeisiin.