Maalämpöpumpun asennus on omakotitalon suurimpia yksittäisiä investointeja, ja onnistuminen ratkeaa pitkälti ennen kuin poravaunu ajaa pihaan. Suurin osa maalämpöjärjestelmien ongelmista ei johdu laitteesta vaan mitoituksesta, lämmönjakoverkon kunnosta tai siitä, että tontti ei ollut kohteeseen sopiva.
Tässä artikkelissa käydään läpi koko asennusprosessi siinä järjestyksessä kuin se todellisuudessa etenee: soveltuvuuden arviointi, mitoitus, luvat, poraus, asennus ja käyttöönotto. Lisäksi kerrotaan mitä maalämpö maksaa asennettuna vuonna 2026 ja mitkä tuet ovat vielä voimassa.
Pikavastaukset
| Kysymys | Vastaus |
|---|---|
| Kauanko asennus kestää? | Poraus 1–2 päivää, koko urakka tyypillisesti 3–5 työpäivää. Suunnittelusta käyttöönottoon 2–4 kuukautta. |
| Tarvitaanko lupa? | Kyllä. Energiakaivon poraaminen vaatii kunnan toimenpideluvan. |
| Kuinka syvä kaivo? | Omakotitalossa tyypillisesti 150–250 metriä. Syvyys riippuu lämmöntarpeesta ja kallioperästä. |
| Paljonko maksaa? | Omakotitalossa noin 13 000–25 000 € asennettuna. |
| Kuka saa asentaa? | Sähkötöihin sähköpätevyys. Poraus vaatii oman kalustonsa ja osaamisensa. |
| Mitä tukia on jäljellä 2026? | Öljylämmityksestä luopumiseen sovelletaan edelleen suurempaa korotettua kotitalousvähennystä vuosina 2025–2027. Yritykseltä ostetusta työstä voi vähentää 60 %, jolloin enimmäismäärä on 3 500 euroa vuodess. |
Soveltuuko maalämpö kotiisi?
Tämä kannattaa selvittää ensimmäisenä, koska se karsii turhat suunnitteluvaiheet. Neljä asiaa ratkaisee.
1. Lämmönjakotapa
Maalämpö vaatii vesikiertoisen lämmönjaon — vesikiertoiset patterit tai lattialämmityksen. Jos talossa on suora sähkölämmitys tai ilmalämmitys, lämmönjakoverkko on rakennettava, mikä nostaa kustannuksia tuntuvasti ja voi tehdä ilma-vesilämpöpumpusta järkevämmän vaihtoehdon.
Vesikiertoisessakin talossa kannattaa tarkistaa mitoituslämpötila. Vanha öljykattilaverkosto on usein mitoitettu 70/40-asteiselle vedelle. Maalämpöpumppu toimii sitä tehokkaammin mitä matalampaa menovettä se saa tuottaa, joten patteriverkoston perussäätö tai yksittäisten patterien suurentaminen parantaa hyötysuhdetta merkittävästi. Tämä on halpa toimenpide asennuksen yhteydessä ja kallis jälkikäteen.
2. Tontin tila ja pääsy
Porauskalusto on raskasta. Tontille pitää päästä kuorma-autolla ja porausvaunulle tarvitaan työskentelytilaa kaivon kohdalla. Poraus tuottaa myös kivituhkaa ja vettä, jotka on johdettava hallitusti pois — tiiviillä kaupunkitontilla tämä onnistuu helposti separointikontin avulla, joka erottelee poraushiekan ja veden.
3. Etäisyydet
Ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaan ja kuntien rakennusvalvontojen yleisten määräysten mukaan pystysuoran maalämpökaivon vähimmäisetäisyydet ovat:
- Toinen lämpökaivo: vähintään 15 m (estää kaivoja viilentämästä toisiaan)
- Naapurin tontin raja: vähintään 7,5 m (jotta kahden tontin kaivojen väliksi jää vähintään 15 m) Naapurin luvalla saa myös lähemmäksi.
- Rengasvesikaivo: vähintään 20 m
- Talousveden porakaivo: vähintään 40 m
- Rakennus (perustukset): vähintään 3 m
- Vesi- ja viemärijohdot: vähintään 5 m
- Jäteveden maaperäpuhdistamo / purkupaikka: vähintään 30 m (harmaavesijärjestelmille riittää usein 20 m)
4. Pohjavesialue ja kaavamääräykset
Tärkeillä pohjavesialueilla poraamiseen suhtaudutaan tiukasti, ja osalla alueista se ei ole mahdollista lainkaan. Joillakin kaukolämpöalueilla kaavamääräykset rajoittavat lämmitystavan vaihtoa. Molemmat selviävät yhdellä puhelulla rakennusvalvontaan.
Jos maalämpö ei sovi tontillesi, järkevin vaihtoehto on yleensä ilma-vesilämpöpumppu. Se hyödyntää samaa vesikiertoista lämmönjakoa eikä vaadi porausta, mutta hyötysuhde laskee kovilla pakkasilla.
Miten maalämpöpumppu toimii
Maalämpöpumppu ei "tuota" lämpöä vaan siirtää sitä. Maaperään ja kallioon on varastoitunut auringon energiaa, ja lämpöpumppu nostaa tuon matalalämpöisen energian käyttökelpoiseen lämpötilaan.
Lämmönkeruu tapahtuu kahdella tavalla:
- Energiakaivo eli lämpökaivo — kallioon porataan reikä, tyypillisesti 150–300 metriä. Vie vähän pintatilaa ja on Suomessa yleisin ratkaisu.
- Pintakeruupiiri — putkisto asennetaan noin metrin syvyyteen laajalle alueelle. Vaatii ison tontin, mutta on porausta edullisempi silloin kun tilaa on.
Keruupiirissä kiertää jäätymätön liuos, joka lämpenee muutaman asteen matkalla. Lämpöpumppu ottaa tämän lämmön talteen höyrystimessä, kompressori nostaa kylmäaineen paineen ja lämpötilan, ja lauhdutin luovuttaa lämmön talon lämmitysverkkoon ja käyttöveteen. Paisuntaventtiili palauttaa kylmäaineen kiertoon.
Käytännön merkitys on hyötysuhteessa: jokaista kompressorin kuluttamaa sähkökilowattituntia kohden saadaan tyypillisesti 3–5 kilowattituntia lämpöä. Loput tulevat maasta ilmaiseksi.
Mitoitus ratkaisee lopputuloksen
Mitoitus on maalämpöurakan tärkein ja aliarvostetuin vaihe. Se määrittää sekä investoinnin hinnan että sen, paljonko järjestelmä oikeasti säästää.
Energiakaivon syvyys
Kaivon metrimäärä ei seuraa talon neliöitä vaan vuotuista lämmitysenergian tarvetta ja kallioperän lämmönjohtavuutta. Sama pumppu voi vaatia eri tonteilla eri metrimäärän.
Liian lyhyt kaivo on kalliimpi virhe kuin liian syvä. Kallio jäähtyy vuosien mittaan, keruuliuoksen lämpötila laskee, hyötysuhde heikkenee ja pahimmillaan pumppu alkaa hälyttää. Korjaaminen tarkoittaa uutta porausta. Muutaman kymmenen metrin säästö suunnitteluvaiheessa maksetaan takaisin moninkertaisesti.
Mitä mitoituksessa pitää olla laskettu
Pyydä urakoitsijalta nämä kirjallisena ennen sopimusta:
- Talon lämmitysenergian tarve ja huipputeho
- Pumpun teho ja mitoitusaste
- Energiakaivon syvyys ja perustelu
- Käyttöveden osuus ja varaajan tilavuus
- Lämmönjakoverkon mitoituslämpötila
- Arvio vuotuisesta sähkönkulutuksesta
Jos tarjous ei sisällä näitä, se ei ole mitoitettu tarjous vaan hinta-arvio.
📖 Lue myös: Maalämmön sähkönkulutus
Luvat ja ilmoitukset
Energiakaivon poraaminen vaatii kunnan toimenpideluvan. Tämä pätee myös silloin kun rakennukseen ei muuten kosketa. Lupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta, ja hakemukseen tarvitaan tyypillisesti:
- Rakennustapaselostus: asemapiirros, johon on merkitty kaivon paikka, etäisyydet rajoihin ja rakennuksiin sekä naapurien tiedossa olevat kaivot. Myös selvitys porausveden ja kivituhkan käsittelystä vaaditaan.
- Tiedot porausurakoitsijasta ja lämpöpumppujärjestelmästä
Naapureita kuullaan, jos kaivo tulee lähelle rajaa. Käsittelyaika on tyypillisesti muutamia viikkoja, ja tämä on syytä huomioida aikataulussa — lupa kannattaa hakea heti kun mitoitus on valmis, ei vasta kun porausurakoitsija on varattu.
Mikäli toimenpide on kiireinen, on mahdollista hakea aloittamisoikeutta vakuutta vastaan, jolloin työt voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Huomioithan, että lupapäätöksien oikaisuvaatimusaika on pidentynyt 14 vuorokaudesta 37. vuorokauteen
Aloittamisoikeudesta veloitetaan taksan mukaisesti 200 € lupakäsittelyn yhteydessä mikäli tämä tähän hankkeeseen halutaan. Aloittamisoikeuden vakuuden summaksi määrätään 500 €.
Lähde: Jyväskylä.fi: Rakennustöiden aloittamisoikeushakemus
Uudisrakennuksessa maalämpö sisältyy yleensä rakennuslupaan eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita.
Lisäksi:
- Sähkötyöt vaativat sähköurakoitsijan, joka on Tukesin rekisterissä
- Suurempi liittymisteho voi edellyttää pääsulakkeiden kasvattamista, mikä sovitaan verkkoyhtiön kanssa
Asennusprosessi vaihe vaiheelta
1. Alkukartoitus (1–2 h)
Urakoitsija käy kohteessa: nykyinen lämmitysjärjestelmä, lämmönjakoverkko, tekninen tila, tontin olosuhteet ja porauspaikka. Samalla kerätään kulutustiedot — öljylitrat tai kilowattitunnit viime vuosilta. Porauspaikan määrittämistä varten tarvitaan asemakuva.
2. Mitoitus ja tarjous (1–2 viikkoa)
Lasketaan lämmöntarve, pumpun teho, kaivon syvyys ja varaajan koko. Tarjouksesta pitää käydä ilmi mitä siihen sisältyy: sisältääkö se vanhan järjestelmän purun, sähkötyöt, lupahakemuksen, porauksen ja käyttöönoton.
3. Lupahakemus (2–6 viikkoa)
Hyvä urakoitsija hoitaa lupahakemuksen puolestasi. Varmista että näin on sovittu. Huomiothan myös kasvaneen valitusajan, joka on nykyään 37 vuorokautta.
4. Poraus (1–2 päivää)
Porauskalusto tuodaan tontille ja kaivo porataan. Työ on äänekästä ja tuottaa vettä ja kiviainesta. Pinta-alaltaan pieni jälki, mutta pihaan tulee väistämättä kulumaa raskaan kaluston takia — sovi etukäteen kuka siistii.
5. Keruupiirin asennus (1 päivä)
Kaivoon lasketaan keruuputkisto ja se yhdistetään taloon kaivannolla. Putkiston eristys ja liitosten tiiveys ratkaisevat, ettei matkalla menetetä lämpöä tai päästetä ilmaa piiriin.
6. Vanhan järjestelmän purku ja pumpun asennus (1–2 päivää)
Öljykattila ja säiliö puretaan, lämpöpumppu ja varaaja asennetaan tekniseen tilaan ja kytketään lämmönjakoverkkoon, käyttövesiverkkoon ja sähköihin. Öljysäiliön poistosta tehdään erillinen todistus, joka kannattaa säilyttää.
7. Käyttöönotto ja säätö (1 päivä)
Järjestelmä täytetään, ilmataan ja koekäytetään. Lämmityskäyrä säädetään talon mukaan ja käyttäjä opastetaan.
8. Jälkisäätö (2–8 viikkoa myöhemmin)
Tämä vaihe unohtuu usein, ja se on merkittävä. Lämmityskäyrä osataan säätää oikein vasta kun järjestelmä on käynyt kylmemmällä säällä. Sovi jälkisäätökäynti jo sopimusvaiheessa — muuten järjestelmä voi vuosia käydä asetuksilla, jotka maksavat satoja euroja vuodessa turhaa sähköä.
Kokonaisaikataulu: työpäiviä kertyy tyypillisesti 3–5, mutta suunnittelusta valmiiseen järjestelmään kuluu lupakäsittelyineen 2–4 kuukautta. Talvella porausurakoitsijoiden jonot ovat lyhyempiä kuin kesällä.
Mitä maalämpö maksaa asennettuna 2026?
Omakotitalossa kokonaishinta on tyypillisesti 10 000–25 000 euroa asennettuna. Haarukka on leveä, koska kohteet eroavat toisistaan enemmän kuin laitteet.
Toteutuneet hinnat vuodelta 2026:
| Vanha laite | Uusi laite | Porakaivo | Lisävarusteet | Purkutyö ja purkujätteen kierrätys | Hinta |
| Lämpöässä V15 | Nibe S1256-13 | vanha porakaivo | 2 lämmityspiiriä, IV koneen vesipatteri, vesivuotovahti ja keittiön hajulukon vaihto | sisältyy | 15 500 € |
| Nibe 1217 10 kW | Nibe S1256-13 | vanha porakaivo | ei lisävarusteita | sisältyy | 12500 € |
| Nibe Fighter 1217-8R | NIBE S1256-8 | vanha porakaivo | ei lisävarusteita | sisältyy | 12300 € |
| Ilma-vesilämpöpumppu | NIBE S1256-13 | porakaivo 200m | avaimet käteen palveluna sisältäen valvontatyöt lupa-asiaa varten. | sisältyy | 21900 € |
| JÄMÄ STAR-10 RST | JÄMÄ STAR-10 RST | vanha porakaivo | ei lisävarusteita | sisältyy | 9400 € |
| Puukattila ja 2000l varaaja | Nibe S1256-13 | Maaputkitus 800m sisältäen kaivuutyöt | 200l puskurivaraaja ilmanvaihtokonetta varten | sisältyy | 21900 € |
| Nibe Fighter 1217-8R | Alpha innotec PWZSV 9 | vanha porakaivo | kosketusnäytöllinen huoneohjain RBE+ | sisältyy | 11900 € |
| Ilma-vesilämpöpumppu ja 2000l araaja | NIBE S1256-13 | porakaivo 200m | ei lisävarusteita | sisältyy | 23900 € |
| Kustannuserä | Osuus kokonaisuudesta |
|---|---|
| Maalämpöpumppu ja varaaja | noin 40–50 % |
| Energiakaivon poraus | noin 25–35 % |
| LVI-asennustyöt ja kytkennät | noin 15–20 % |
| Sähkötyöt | noin 5–10 % |
| Vanhan järjestelmän purku | noin 5 % |
| Lupa- ja suunnittelukulut | muutama sata euroa |
Mikä nostaa hintaa
- Syvempi kaivo. Poraus hinnoitellaan metriperusteisesti, joten suuri lämmöntarve näkyy suoraan.
- Vaikea porauspaikka. Ahdas tontti, pitkä siirtomatka kalustolle tai poikkeuksellinen maaperä.
- Lämmönjakoverkon muutokset. Patterien suurentaminen tai verkoston perussäätö.
- Sähköliittymän vahvistaminen.
- Öljysäiliön poisto, erityisesti jos säiliö on maan alla.
Mikä laskee hintaa
- Uudisrakennus. Kaivo voidaan porata tontin ollessa auki eikä vanhaa järjestelmää tarvitse purkaa. Maalämpö on uudiskohteessa selvästi edullisempi kuin saneerauksessa.
- Ajoitus. Sesongin ulkopuolella hinnoittelussa on usein liikkumavaraa.
📖 Lue myös: Maalämmön hinta — mistä kokonaiskustannus muodostuu
Tuet ja verovähennykset 2026
ELY-avustus on päättynyt
Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen myönnetty 4 000 euron avustus ei ole enää haettavissa. Hakuaika päättyi 25.5.2026, ja jo myönnettyjen avustusten remonttien tuli valmistua 31.8.2026 mennessä. Jos sinulla on voimassa oleva avustuspäätös, muista jättää maksatushakemus ajoissa.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys koskee työn osuutta, ei laitteita eikä materiaaleja. Tämän vuoksi tarjouksessa ja laskussa kannattaa vaatia työn osuus eriteltynä.
Tavallinen remontti vuonna 2026: vähennys on 35 % työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden. Omavastuu on 150 euroa. Pariskunta voi hyödyntää vähennyksen molempien osalta.
Öljylämmityksestä luovuttaessa vähennys on korotettu: 60 % työn osuudesta, enintään 3 500 euroa henkilöä kohden. Korotus on voimassa vuoden 2027 loppuun. Pariskunnalla enimmäismäärä on siis 7 000 euroa, mikä on merkittävä osa urakkahinnasta.
Huomioi meneillään oleva lakimuutos. Hallitus on esittänyt eduskunnalle kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamista 2 100 euroon ja vähennysprosentin nostamista 40:een, takautuvasti vuoden 2026 alusta, mutta voimaantulo riippuu eduskunnan aikataulusta. Tarkista ajantasainen tilanne vero.fi-sivustolta ennen veroilmoitusta.
Rahoitus
Pankit tarjoavat energiaremonttilainoja, joilla investointi voidaan kattaa kokonaan. Kun kuukausierä on lämmityskustannusten säästöä pienempi, remontti ei kuormita kuukausibudjettia lainkaan.
Takaisinmaksuaika ja todellinen säästö
Takaisinmaksuaika on tyypillisesti 7–15 vuotta, ja vaihteluväli riippuu lähes kokonaan siitä mistä lämmitysmuodosta luovutaan.
Öljylämmityksestä siirryttäessä takaisinmaksu on nopein: öljyn hinta on korkea ja kattila usein elinkaarensa lopussa, jolloin vertailukohtana on joka tapauksessa edessä oleva investointi.
Suorasta sähkölämmityksestä siirryttäessä säästö on niin ikään suuri, mutta lämmönjakoverkon rakentaminen syö osan hyödystä.
Kaukolämmöstä siirtyminen on harvoin taloudellisesti perusteltua, ja joillakin alueilla se on kaavamääräyksin rajoitettu.
Laskuesimerkki
Talo, joka kuluttaa lämmitykseen 20 000 kWh vuodessa suoralla sähköllä. Sähkön kokonaishinta 15 snt/kWh.
- Lämmityskustannus ennen: 3 000 €/v
- Maalämmöllä hyötysuhteella 3,5: 20 000 / 3,5 ≈ 5 700 kWh eli 860 €/v
- Vuotuinen säästö: noin 2 140 €
- 18 000 euron investoinnilla takaisinmaksuaika: noin 8,4 vuotta
Luvut ovat esimerkki, eivät lupaus. Todellinen säästö riippuu sähkön hinnasta, talon lämmöntarpeesta ja saavutetusta hyötysuhteesta. Sähkön hinnan nousu lyhentää takaisinmaksuaikaa, lasku pidentää sitä. Kannattaa myös huomata, että maalämpöjärjestelmä nostaa kiinteistön arvoa ja parantaa energiatodistuksen luokitusta.
Viisi yleisintä virhettä
1. Tarjousten vertailu pelkällä hinnalla. Halvin tarjous sisältää usein matalamman kaivon tai jättää sähkötyöt, purun tai luvan ulkopuolelle. Vertaa sisältöä, älä loppusummaa.
2. Lämmönjakoverkon sivuuttaminen. Uusi pumppu vanhaan, säätämättömään patteriverkostoon tuottaa pettymyksen. Perussäätö maksaa asennuksen yhteydessä murto-osan siitä mitä jälkikäteen.
3. Alimiotitettu pumppu. Edullisempi hankkia mutta lyhytikäisempi käyttää, eikä säästä energiaa yhtä tehokkaasti.
4. Jälkisäädön unohtaminen. Ensimmäisen talven jälkeen tehty säätö on usein arvokkain yksittäinen toimenpide koko urakassa.
5. Kotitalousvähennyksen menettäminen. Jos laskussa ei ole työn osuutta eriteltynä, vähennystä on hankala hakea. Vaadi erittely jo tarjousvaiheessa.
Huolto ja ylläpito
Maalämpöpumppu on vähätöinen laite, mutta ei huoltovapaa. Oikein hoidettuna kompressori kestää tyypillisesti 15–20 vuotta ja energiakaivo koko rakennuksen eliniän.
| Toimenpide | Väli | Kuka |
|---|---|---|
| Keruupiirin paineen tarkistus | 1–2 kertaa vuodessa | Asukas |
| Lianerottimen puhdistus | Kerran vuodessa | Asukas tai huolto |
| Paisunta-astian esipaineen tarkistus | Kerran vuodessa | Huolto |
| Keruuliuoksen pitoisuuden mittaus | 2–3 vuoden välein | Huolto |
| Ammattilaisen määräaikaishuolto | 2–4 vuoden välein | Huolto |
Milloin kannattaa soittaa huoltoon: keruupiirin paine laskee toistuvasti, lämpöpumppu käynnistyy ja sammuu tavallista tiheämmin, sähkönkulutus nousee ilman selitystä, tai laite hälyttää.
Kylmäainepiiri on suljettu järjestelmä, jota ei tarvitse täyttää normaalikäytössä. Jos kylmäainetta on jouduttu lisäämään, järjestelmässä on vuoto, joka on korjattava — ei täytettävä uudelleen.
📖 Maalämpöpumpun huolto Jyväskylässä
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka syvälle maalämpökaivo porataan? Omakotitalossa tyypillisesti 150–250 metriä, vaihteluvälin ollessa noin 100–300 metriä. Syvyys määräytyy talon lämmitysenergian tarpeen ja kallioperän lämmönjohtavuuden mukaan, ei pinta-alan perusteella. Tarkka metrimäärä lasketaan mitoituksessa.
Tarvitaanko maalämpökaivoon lupa? Kyllä. Energiakaivon poraaminen vaatii kunnan rakennusvalvonnan myöntämän toimenpideluvan. Käsittely kestää tyypillisesti muutamia viikkoja. Uudisrakennuksessa maalämpö sisältyy yleensä rakennuslupaan.
Kauanko maalämpöpumpun asennus kestää? Työpäiviä kertyy tyypillisesti 3–5: poraus 1–2 päivää, keruupiiri ja asennus 2–3 päivää. Suunnittelusta valmiiseen järjestelmään kuluu lupakäsittelyineen 2–4 kuukautta.
Paljonko maalämpö maksaa asennettuna? Omakotitalossa noin 13 000–25 000 euroa. Hintaan vaikuttavat eniten kaivon syvyys, pumpun teho, lämmönjakoverkon muutostarve ja vanhan järjestelmän purku. Tarkka hinta selviää mitoituksen jälkeen.
Paljonko maalämpö säästää? Suorasta sähkölämmityksestä siirryttäessä lämmityskustannus tyypillisesti kolmasosaan tai neljäsosaan aiemmasta, koska pumppu tuottaa 3–5 kWh lämpöä jokaista kuluttamaansa sähkökilowattituntia kohden. Öljylämmityksestä siirryttäessä säästö on samaa luokkaa.
Voiko maalämmön asentaa mihin tahansa taloon? Ei. Talossa on oltava vesikiertoinen lämmönjako tai se on rakennettava. Tontille on päästävä porauskalustolla, ja pohjavesialueilla tai tietyillä kaava-alueilla poraamista on rajoitettu. Nämä selviävät alkukartoituksessa.
Kuka saa asentaa maalämpöpumpun? Sähkötöihin vaaditaan sähköurakointioikeudet. Poraus edellyttää omaa kalustoaan. Käytännössä työ tilataan urakoitsijalta, joka vastaa kaikista vaiheista.
Tarvitseeko maalämpöpumppua huoltaa? Kyllä, mutta vähän. Asukas tarkistaa keruupiirin paineen pari kertaa vuodessa, ja ammattilaisen määräaikaishuolto tehdään 2–4 vuoden välein.
Jäähdyttääkö maalämpö kesällä? Useimmat maalämpöjärjestelmät voidaan varustaa passiivisella viilennyksellä, jossa kaivon viileää liuosta kierrätetään lattialämmitykseen tai puhallinkonvektoreihin. Se ei vastaa ilmalämpöpumpun jäähdytystehoa, mutta kuluttaa hyvin vähän sähköä. Kannattaa päättää asennusvaiheessa, koska jälkiasennus on kalliimpaa.
Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu? Maalämpö on tehokkaampi ja pitkäikäisempi mutta kalliimpi hankkia. Ilma-vesilämpöpumppu on edullisempi eikä vaadi porausta, mutta hyötysuhde laskee kovilla pakkasilla. Jos tontti soveltuu porattavaksi ja aiot asua talossa pitkään, maalämpö on yleensä kokonaistaloudellisempi. Lue vertailu
Näin me teemme sen
- Kartoituskäynti, jossa kartoitetaan tarve ja pyydetään tarvittavat tiedot.
- Suunnittelu ja tarjous. Mitoitetaan järjestelmä, valitaan oikeat laitteet, määritetään porauspaikka porakaivolle, lasketaan tarjous ja tarjotaan asiakkalle. Samalla kannattaa laittaa jo lupahakemus menemään.
- Lupa hyväksytty ja työt voi aloittaa. Porataan porakaivo
- Puretaan vanha järjestelmä ja asennetaan uusi.
- Käyttöönotto ja käytönopastus. Luovutetaan asiakkalle.
- Porausraportti lähetetään asiakkaalle porakaivon porauksesta.
- Halutessaan asiakas voi sisällyttää jälkisäädön urakkaan.
Olemme jyväskyläläinen LVIS-talo, jonka tekemistä ohjaa aito rehtiys — etsimme aina oikein mitoitetun ja toimivaksi todistetun ratkaisun sinun ja kotisi tarpeisiin.
Pyydä maksuton alkukartoitus: 044 274 7422 tai jätä tarjouspyyntö